sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Tilinteon aika

Keskiviikkona kävimme treenailemassa Jyskässä tokoa molempien tyttöjen kanssa. Ei kummempaa kerrottavaa treenistä. Eilen tein Superin kanssa lenkin jälkeen hyppytekniikkaa 150-grammaisen kapulan kanssa. Ei ongelmia mutta ongelmia tulikin sitten oikein roppakaupalla Kiian kanssa tokokokeessa.

Menimme paikan päälle hyvissä ajoin eli 13:45. Kokeen piti alkaa 14.30 mutta se alkoi vasta 15.50 eli saimme odotella tovin. Liikkeet oli jaettu viiteen osaan (1. paikkaistuminen ja paikkamakuu 2. seuruu, zeta ja luoksetulo, 3. ruutu 4. ohjattu 5. hyppynouto, tunnari ja kaukot). Olemme olleet tällaisessakin kokeessa, eikä mielestäni meillä ole ollut ongelmia asian suhteen.

Eilisen tokokokeen pisteet eivät päätä huimanneet.

Paikkaistuminen: 10
Paikkamakuu: 0
Seuraaminen: 8,5
Zeta: 6
Luoksetulo: 7,5
Ruutu: 7,5
Ohjattu: 0
Hyppynouto: 0
Tunnari: 8,5
Kaukot: 0

Siis mitä ihmettä? Aivan. Siis mitä ihmettä. Olen sitä itsekin miettinyt ankarasti, että missä mennään vikaan. Tuskin osaamisessa tapahtuu näin lyhyellä aikavälillä noin suuria muutoksia eli nyt ongelma on kyllä jossain muualla. Olen aina ajatellut, että Kiiaa ei tarvitse "buustata" kokeisiin, koska koira nauttii tekemisestä niin paljon, niin se kyllä menee sillä sen kokeen läpi. Ongelmana tietty se, että koira nauttii tekemisestä mutta ei pyri miellyttämään minua. Se ei myöskään paineistu minusta, enkä minä eilen nollattuamme paikkamakuun ollut enää kovin jännittynyt. Oliko tämä sitten syynä epäonnistumiseemme? Eli olin kenties itse liian löysä, enkä skarpannut. Mietittyäni yön yli olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että Kiia on nyt kisannut useamman kokeen perä perään ja päässyt varmaan oppimaan, ettei koetilanteessa tulekaan palkkaa. Eli en ole tehnyt palkatonta treeniä Kiialle, ja nyt Kiiaa ei vain napannut homma. Väitettäni nimittäin tukee se ajatus, että poistuttuamme kehästä kaukkareiden jälkeen teimme kaukkarit sataprosenttisen hienosti täydestä matkasta ja ilman suullisia käskyjä! (En tosiaan voinut käskyttää suullisesti, kun kehässä oli vielä yksi kilpailija.) Erona koetilanteeseen oli se, että nyt takana oli palkka, ja Kiia tiesi sen.

Jos Kiialla olisi enemmän miellyttämisenhalua, se pyrkisi olemaan minulle mieliksi ja palkattomuus saattaisi tehdä siitä vain epävarman. Näin ainakin homma meni Nancyn kanssa. Tämän ymmärrettyäni osasin palkata Nancyn "leipomalla" sitä ja kertomalla suullisesti kehuen, kuinka hieno hän olikaan, vaikka sitä nakkia tai palloa ei tullutkaan. Kiian kanssa homma menee vähän toisin. Ensinnäkin tämä minun "sylikoirani" ei pidä siitä, että sitä lääpitään, kun tehdään töitä, eikä se myöskään paineistu palkattomuudesta tai minun jännittämisestä. Minun ei siis tarvitse purkaa painetta. Mitä minun pitäisi sitten tehdä? Rakentaa ne liikkeet kestämään palkattomuutta. Suunnitelmani on seuraavanlainen. Alan treenata edelleen kolme kertaa viikossa mutta nyt teen lyhyitä treenejä, joissa treenaan korkeintaan kolmen liikkeen osa-alueita. Lopussa iso ja hulvaton palkka. Jotain positiivista eilisessä kokeessa kuitenkin oli. Kiia oli hanskassa koko ajan eli kyllä tuonkin kuumakallen saa latistettua tylsällä ja monotonisella ohjauksella. (Lukijat, lukekaa lausahdukseni takaa ironiaa...)

Eilisen kokeen mokat olivat siis tässä:
Paikkamakuu: Olimme neljänsiä rivissä. Kiia meni toisen ja kolmannen käskystä maahan ja nousi sieltä itsenäisesti istumaan. Note to self: tähän tarvitsemme häiriötreeniä + kokeilenkin nyt sitä, että katson koiraan. Opetan sille, että jos suuni ei liiku, ei tarvitse mennä maahan. Nythän käännän kokonaan kasvoni pois Kiiasta ja näin ollen Kiian on vaikea tietää, kuka se siellä käskyjä huutelee.
Seuraaminen: Seuraamisessa oikealle käännöksissä pakka hajosi hetkeksi. Kiia siis jatkoi matkaa 1-2 metriä suoraan, kunnes hoksasi, että akkahan on tuolla ja tuli takaisin sivulle seuraamaan. Muutoin seuraaminen oli ihan ok.
Zeta (istu-seiso-maahan): Istuminen nollille, sillä Kiia ennakoi jäävän ja jäi seisomaan, annoin käskyn mutta koska istumiseen tulee huomaamaton jalka-apu, en saanut Kiiaa istumaan.
Luoksetulo: Maahanmenoon jätettäessä tarvittiin kaksi käskyä. Kiia katseli muualle, kun liike alkoi. Eli jo tässä kohdin oli havaittavissa sellaista "ei voisi vähempää kiinnostaa nää hommat"-fiilistä. Pohja ei siis ole tarpeeksi vahva. Maahanmeno stoppina olisi saanut olla hieman nopeampi.
Ruutu: Meni hienosti ruutuun mutta haisteli ruudussa, jatkoi haistelua sinnikkäästi, kun käskin maahan ensimmäisen kerran. Toisella puolikkaalla (maaaaa--) käskyllä meni sitten maahan. Tähän nyt sellaista treeniä, että palkka on selvästi näkyvillä, ettei Kiia tarvitse etsiä sitä. Kokeissa kun esim. palloa ei näy, tietää, ettei sitä siellä olekaan. Erikseen jatkamme maahanmenotreenejä asian tiimoilta.
Ohjattu nouto (vasen): Mielestäni Kiia hienosti merkkasi vasemman kapulan mutta sitten kun sain lähettää tytön merkille, lähti sinkoamaan suoraan keskimmäiselle kapulalle. Onneksi sain pysäytettyä merkille mutta Kiia oli jo tässä vaiheessa päättänyt hakea keskimmäisen kapulan. Tähän virheeseen en kyllä nyt keksi syytä.
Hyppynouto: Varasti esteelle liikkurin käskystä, meni kapulalle, haistoi sitä ja tuli takaisin ilman kapulaa. Olisi pitänyt antaa toinen noutokäsky tähän mutta samapa se. Tähän note to self: metallikapulalle vahvaa motivointia lisää
Tunnari: Vähän korjaili otetta kapulasta, muutoin hyvä tunnari.
Kaukkarit: Ei mennyt maahan jätettäessä edes kolmannella käskyllä. Voi per#¤%&/()le!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti