perjantai 6. joulukuuta 2013

Gremlinin debyytti EVL:ssä

Tämä viikko on ollut varsin poikkeuksellinen. Alkuviikosta nuorimmainen pojistamme oli kuumeessa. Samaisena päivänä iltapäivästä vanhimmainen tuli kotiin hyvin huonovointisena, ja pian syyksi selvisi hra Yrjön ja hänen kaverinsa Ripaskan vierailu. Ensin tätä tautia sairasti Elias, sitten minä ja lopuksi mieheni. Pari päivää siinä meni maatessa. Tänään kuitenkin lähdin Luukaksen kanssa klo 7.30 ajamaan kohti Varkautta itsenäisyyspäivän tokokokeeseen. Serkkuni oli myös tulossa kyseiseen kokeeseen, joten hän lupautui katsomaan Luukaksen perään meidän suoritusvuorojen ajan.

Erikoisvoittajaluokka oli varsin iso. Kilpailjoita oli jopa 12. Varkauden halli sen sijaan oli mukavan lämmin mutta pieni. Tila, jossa muut kilpailijat odottivat vuoroaan ja seurasivat muiden sourituksia, oli melko pieni ja puheen sorina kantautui kehään asti. Pohjana toimi nurmimatto. Varsin passeli koepaikka keskellä talvea, mutta hieman haasteellinen aloittelevalle koiralle.

Minulla oli siis mukana Super. Tämä tiedoksi heille, jotka eivät tiedä ketä minun koirista kutsun Gremliniksi.

Yhdennäköisyys jopa pettävä ;)

Super oli varsin kivassa vireessä, kun aloitimme hommat. Liikkeet tehtiin perinteiseen tapaan kolmessa osassa. Istumisesta saimme kympin. Paikkamakuun alussa Super läsähti jo ensimmäisen ohjaajan käskystä maahan mutta onneksi pysyi sitten siellä. Olimme jonossa neljänsiä. Tämän lisäksi aivan siinä liikkeen alkaessa Super peruutteli perusasennossa. Oli hieman innoissaan. Saimme 7. Seuraaminen oli mielestäni varsin mukavaa. Joitain lyhyitä kontaktinlaskuja mahtui mukaan ja osittain seuraaminen oli tiivistä. Vasemmalle paikalla kääntymisen Super ylikorjasi vinoon. Saimme seuraamisesta 8. Zetan vaihdot olivat istu-maahan-seiso. Onnistuimme kaikissa kolmessa mutta minä hölmö olin aina huitassut kädellä ottaessani koiran mukaan. Siitä pistevähennys. Saimme siitä siis 8. Luoksetulon aloituksessa Super kuulosteli yleisön jorinoita, kun annoin ensimmäisen maahanmeno-käskyn. Ensimmäinen stoppi oli ok ottaen huomioon, että matto oli liukas. Super pysäytti itsensä luistellen. Luoksetulon maahanmeno oli varsin vauhdikas. Super läsähti vauhdista maahan ja liukui matolla ainakin puoli metriä. Saimme luoksetulosta 7. Ruudun merkki oli melko lähellä kehän rajavaa aitaa eli aivan siinä yleisön vieressä. Lähetin merkille mutta Super alkoi katseellaan (tai nenällään) etsiä jotakuta tai jotain yleisön joukosta. Käskin uudestaan merkille. Super jatkoi toimintaansa. Nyt yleisö hiljeni. Käskin kolmannen kerran ja nyt Super lähti merkille mutta meni merkille istumaan. Tästä lähetin ruutuun mutta Super ei pongannut sitä. Jätin leikin sikseen. Ruudusta siis tuli pyöreä nolla. 

Kolmannen osan aloitimme ohjatulla. Merkille Super meni ravaten. Minun olisi pitänyt tässä muistaa hieman virittää paremmin Super merkille käyttämällä kättä taskussa ikään kuin ottaakseni namipalan heittääkseni sen Superille. Tällä tavalla kun teen, Super menee merkille laukalla. Nyt Super hienosti pysähtyi seisomaan merkille ja haki lujalla vauhdilla vasemman kapulan. Vauhdista johtuen käpälät suti kapulan kohdalla. :) Lopussa sivulletuloon olin hölmöyksissäni antanut Superille käsiavun. Saimme ohjatusta 8,5. Ihme maneereja olen taas päässyt itselleni omaksumaan...

Hyppynoudossa kävi hassu kömmähdys. Kisakaveri oli juuri siinä kohdin aidan toisella puolella syöttämässä koiralleen kissanruokaa, kun Super hyppäsi hypyn yli ja alkoi haistella aidalle päin, että mikäs täällä näin hyvälle tuoksuu. Jouduin siis antamaan uuden noutokäskyn. Loppu meni hyvin. Saimme hyppynoudosta 5. Tunnistusnouto oli muuten hyvä mutta Super korjaili kyllä aivan liian monta kertaa otettaan kapulasta. Tämän lisäksi luovutuksessa luovutti huolimattomasti niin, että kapula tipahti minulla kädestä maahan. Saimme tunnarista kuitenkin 7. Kauko-ohjaus alkoi ihan hyvin. Super teki hienosti ensimmäiset neljä vaihtoa (i-s-m-s) mutta kun piti mennä istumaan, Super kävi epävarmaksi... ajatteli varmaan, että kyllähän sen palkan on jo nyt tultava, kun on aina aikaisemminkin jo tässä vaiheessa tullut ja otti useamman askeleen eteen. Lopetin hommat siihen ja annoin palautteen tytölle välittömästi (höpö höpö).

Emme siis saaneet tulosta mutta hetken pettymyksen jälkeen tajusin, että meillähän oli varsin kiva koe. Koepaikka oli Superille uusi ja melko haastava. Tuota paikkamakuun maahanmenoa pitää päästä jossain treenaamaan porukassa. Ei tuu muuten mitään. Zeta oli ihan minun oma moka. Samoin ohjattu nouto. Tuo luoksetulon maahanmeno jätettäessä meni kyllä nyt häiriön piikkiin. Sama ongelmahan minulla on ollut Kiian kanssa, joten varmaan minun on mietittävä, että mikä tässä menee vikaan, kun treeneissä tällaista ongelmaa minulla ei ole. Annanko treeneissä jotain käsiapua yms. siihen alkuun, että koira on paremmin kartalla tai jotain vastaavaa. Metallinouto oli nyt vain ikävä työtapaturma. En kyllä aio treenata tilanteita, jossa kolmen metrin päässä joku syöttää koiralleen jotain ylihyvää herkkua tai heittää vinkupalloa. Tai no joo, treenaan siinä vaiheessa, kun en enää keksi mitä treenata. Tunnistusnoudon nälvääminen oli kyllä mysteerinen mutta voisikohan se johtua siitä, että treeneissä yleensä annan palautteen heti ja nyt kun sitä ei tullut, Super kävi epävarmaksi vai oliko kierrokset kaikesta tästä kivasta noutamisesta vähän liian korkealla? Kaukkareihin on nyt lisättävä toistoja. Emmeköhän me saa paketti aika nopeastikin kasaan. Tuomari antoi hyvin positiivista palautetta. Kehotti jo aloittamaan TK4-kakun leipomisen :)

1 kommentti:

  1. Eihän tuo kuulosta ollenkaan pöllömmältä korkkaukselta :)

    VastaaPoista