Yritän tässä jotenkin aktivoitua tämän blogin kanssa. Ken siitä nyt sitten ilahtuukaan... :)
Meidän elo on ollut kovin aktiivista. Saimme Brien kanssa toisesta tokokeestamme alokasluokassa ykköstuloksen ja nyt kovasti treenaamme avointa varten. Seuraaminenhan ei ole Brien vahvuus vaan ne vahvuudet löytyvät muualta. Ruutu alkaa toimia jo todella hienosti. Myös merkin kierto. Nouto yllättäen alkaa olla pian kisavalmis ottaen huomioon, että alkujaan Brie vallan sylki kapulaan. Paikkaistuminen onnistuu, koska Brie nyt on vain Brie. Jäävät ovat vielä kesken mutta kunhan saan ne työstettyä, niin sitten voin alkaa katsoa koekalenteria.
Chilin kanssa tokon alokasluokan liikkeet sujuvat muuten hyvin mutta Chili pentele jätettäessä tahtoo painua maahan. Se on tämän oppinut agilityssa ja hieman kovempipäisenä tyttönä ei tahdo millään oppia tätä tapaa pois. Seuraaminen on toki vielä kesken mutta keskeneräistähän se saa olla vielä alokasluokassa. Maahanmeno liikkeessä on hyvä. Myös kapulanpito onnistuu nykyään todella kivasti. Hyppy ja luoksetulo ovat hanskassa, kunhan saan tuon alun kuntoon. Chilinkin kanssa voimme pian alkaa katsella koekalenteria. Myös BH olisi kiva saada tälle vuodelle mutta nyt näyttäisivät viikonloput olevan sen verran täynnä, etten taida saada sitä mahtumaan.
Peltojäljellä olemme edistyneet Brien kanssa hienosti. Tässä pari viikkoa sitten Brie pääsi tekemään FH-kokeen varajäljen ja hienostihan se tyttö sen ajoi. Yhdessä kulmassa tosin jäi maistelemaan peuran jätöksiä ja aivan loppusuoralla tajusi meidän takana hiihdelleet Annan ja Sadun ja kävi "luonnollisesti" tervehtimässä heidät ja jatkoi sitten jäljestämistä. Brien ongelmahan on sen ylisosiaalisuus. Brie RAKASTAA IHAN KAIKKIA ihmisiä. Se palkkautuu niistä enemmän kuin minusta. Monet sanovat, että mieluummin noin kuin siten, että koira olisi jollain tavoin varauksellinen ja onhan se niin, mutta että tässä laajuudessa... Sehän se koitui meidän ensimmäisen BH-kokeen turmioksi, kun Brie ei ollut sitten yhtään hallinnassa henkilöryhmässä vaan kävi suunnilleen kaikki neljä moikkaamassa ja useamman kerrran. Kytkettynä seuraaminenhan oli ihan passelia henkilöryhmään saakka. Vapaana seuraaminen menikin sitten plörinäksi, kun jouduin aika kovasti käskyttämään Brietä alun henkilöryhmässä. Onneksi saimme harjoiteltua tätä sitten ennen seuraavaa yritystä ja henkilöryhmissä ei tanssittu tällä kertaa. Tosin kytkettynä seuraaminen oli luokatonta. Brie oli selkeästi nurmikentällä jälkihommissa. :) Vapaana seuraaminen oli jo huomattavasti parempaa.
Olemme Brien kanssa aloittaneet myös vepe-touhuilun. Kävimme ensimmäisen kerran viime keskiviikkona ja saimme tehdä jo veneestä hyppäämisen (piece of cake) ja veneelle uimisen + köyden haun ja veneen rantaan vetämien (piece of cake) sekä esineen tuomisen veneeseen. Tämä viimeinen temppu oli helppoa siihen asti, kunnes lelu olisi pitänyt tuoda minulle käteen. Brie olisi mieluummin uinut rantaan ja ominut sen. No, nyt työstämme tätä asiaa. Jospa jo huomenna se onnistuisi ongelmitta.
Brien kanssa olemme jättäneet nyt tarkoituksella lammastelut vähemmälle, vaikka tyttö olikin varsin lupaava. Minulla ei vain tahdo nyt niin aika- kuin raharesurssit riittää agilityn, peltojäljen, tokon ja vepen lisäksi paimentamiseen. Myös rallytoko on nyt tauolla. Kävimme muuten kerran kokeilemassa onneamme rallyssa ja sitähän meillä ei sitten ollut. Brie kyllä osaa nuo liikkeet mutten ollut harjoitellut niitä kylttien kanssa. No tottahan toki pienen bordercollien on käytävä lukemassa kaikki kyltit, jotta mamma osaisi ne oikein ohjata. Meidän radasta ei siis jäänyt yksinkertaisesti mitään kerrottavaa jälkipolville. Paneudumme rallyyn sitten talvelle, kun aikaa on enemmän.
Chilin kanssa olemme päässeet nyt tekemään enemmän hakua. Harrin ryhmässä alkeet opetetaan tuulen avulla, ja vaikka alkuun olin aavistuksen verran skeptinen, niin hyvin näyttäisi toimivan. Nyt Chili pääsee jo tekemään isompien kanssa rataa, koska a) Chilillä ei ole ongelmia irrota minusta b) Chili tykkää kyllä juosta metsässä. Onpa muuten ensimmäinen koira, jonka kanssa minulla on jonkin asteisia ongelmia hallinnan kanssa metsässä. Nämä haasteet on tarkoitettu voitettaviksi. :)
Superin kanssa olemme tehneet pääosin rally-tokon voittajaluokan liikkeitä, jotka alkavat sujua varsin kivasti. En nyt kuitenkaan ehdi kisaamaan Superin kanssa, joten jätämme nämä rallyt talveen sitten, kun pystyn keskittymään siihen myös junnujen kanssa. Super saa tehdä tokoa ja ajaa jälkeä.
Kiian kanssa treenit ovat minimissään, kun en oikein tiedä, mitä hommia uskallan sen kanssa tehdä. Se syyskuussa katkennut kylkiluu on ilmeisesti katkennut sen verran tyvestä eli ruston paikkeilta, ettei se ole oikein päässyt luutumaan. Kävin siis kuvauttamassa Kiian uudestaan. Rally-tokoa toki voisimme tehdä jossain vaiheessa, jos vain se kivuitta luonnistuu. Agility on ollut tauolla jo yli puoli vuotta ja tulee varmasti näin olemaan loppuiän. Harmi sinällään, kun Kiian kanssa oli kiva aksata. Onneksi nämä minun kaksi junnua on myös varsin kivanoloisia. Toiveissa päästä kisakentille viimeistään ensi vuoden alussa...
Tällainen tilannepäivitys tällä kertaa. Yritän muistaa kirjoitella meidän treeneistä nyt vähän useammin. Pienet pihatreenit jäänevät edelleen kirjoittamatta mutta nämä vähän isommat sitten senkin edestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti