Niinhän siinä sitten pääsi käymään, että Kiiasta tuli viime viikonloppuna Suomen Tottelemattomuusvalio tai siis Tottelevaisuusvalio. Emme ole aivan mahdottomasti treenailleet viime aikoina. Keskiviikkoisin olen yrittänyt päästä agilityyn mutta nyt on useampi kerta jäänyt väliin muiden kiireiden vuoksi. Kiian kanssa keskityimme lähinnä kisaamiseen, sillä tulin siihen tulokseen, että kyllähän Kiia liikkeet osaa. Nyt MINUN pitää harjoitella tuon koiran ohjaamista kokeessa.
Lauantaina meillä oli kerrankin onni matkassa. Ryhmäliikkeet aloitettiin paikkamakuulla. Se oli hyvä peliliike se, sillä paikkamakuu oikein mukavasti rauhoitti tytön, jolloin myös paikkaistuminen onnistui ilman tassujen liikuttelua. Viikolla aikaisemmin tiistaina ryhmäliikkeet tehtiin yksilöliikkeiden jälkeen, jolloin Kiiakin oli levollisempi paikkaistumisessa ja sai kympin.
Kun kuulin, että yksilöliikkeet tehdään putkeen, hypin ilosta. Olen nimittäin tullut siihen tulokseen, että nyt kun EVL-kisaajia on melkein jokaisessa kokeessa vähintään se 10 ja kokeet venyvät pitkiksi, Kiian on vaikeaa keskittyä toiseen osioon pitkän odotusajan jälkeen. Meillähän on yleensä mennyt ensimmäinen osio toista osiota paremmin. Aikaisemmin tässä kuussa kun kisasimme Pieksämäellä, tehtiin sielläkin liikkeet putkeen mutta silloin en osannut pitää huolta Kiian vireestä eli kehua ja/tai ottaa hallintaan aina tarpeen tullen. Nyt ajattelin, että tämä on enää minusta kiinni. Liikejärjestys oli myös varsin järkevä, jolloin mahdottomia eroja eri vireisten liikkeiden välillä ei tullut. Tässäpä se muillekin vinkiksi:
1) hyppynouto
2) luoksetulo
3) seuraaminen
4) ruutu
5) zeta
6) ohjattu
7) tunnari
8) kaukkarit
Taidanpa itse käyttää tätä seuraavan kerran, kun menen liikkuroimaan. Mielestäni tämä järjestys oli toimivampi kuin se, jota itse olen käyttänyt parissa viimeisimmässä kokeessa. Hyppynouto oli bueno. Siitä 10. Luoksetulo oli hyvä. Siitä 10. Olimme tehneet palkattuja maahanmenoja ja se näkyi kokeessa. Kiia oli hyvin kuulolla liikkeiden alussa. Hyvä me! Seuraaminen oli vähän niin ja näin mutta onneksi se ei näkynyt ilmeisestikään päälle päin. Saimme siitä 8. Ruutu ei meinannut löytyä mutta löytyi sitten kuitenkin. Saimme siitä 6. Zetassa jäi yksi jäävä tekemättä. Saimme siitä 7. Ohjatussa saimme vasemman mutta juuri vasemmalla puolella oli zetan kartiomerkit. Kiia kävi kiertämässä niistä yhden ennenkuin toi minulle kapulan ilman ylimääräisiä käskyjä. Saimme siitä 8. Tunnaria Kiia työsti varsin pitkään mutta onneksi toi minulle oman. Saimme siitä 8. Kaukkareissa tuli jotain pientä säätöä mutta saimme niistä kuitenkin 8 pistettä. Yhteensä siis 269 pistettä, TK4 ja sitten jossain vaiheessa FI TVA.
Kiian osalta tokoura on nyt sitten loppu. Aloitimme tokoilun kuusi vuotta sitten. Ensimmäinen tokokokeemme oli 3.5.2009. Saimme heti ykköstuloksen. Siirryimme pari kuukautta myöhemmin avoimeen luokkaan, jossa ehdimme kisata viiden kokeen verran. Ensimmäinen ykköstulos tuli lokakuussa 2009. Jatkoimme kisaamista syksyllä 2010 mammaloman jälkeen. Kahdessa peräkkäisessä kokeessa napsahti ykköstulokset. Tämän jälkeen aloimme valmistella voittajaluokkaa. Toukokuussa 2012 kisasimme ensimmäistä kertaa voittajaluokassa ja saimme heti ykköstuloksen. Siirryimme EV-luokkaan samaisen vuoden syksynä, vaikka Kiia ei ollut vielä täysin valmis. Kävimme kokeilemassa onneamme kaksi kertaa varsin surkein tuloksin. :) Toisen mammaloman jälkeen aloitimme uudestaan. Kesällä 2013 saimme ensimmäiset hyvin vahvat kakkostulokset Muuramessa ja Laukaassa. Sama kakkostulosten linja jatkui loppuvuoteen. Toki väliin tuli pari nollatulosta ja yksi punainen korttikin, kun Kiia ruudun sijaan poistuikin kehästä mukamas noutamaan ohjatun noudon kapulaa. Kesästä 2013 ensimmäiseen ykköseen tulosputkemme oli EVL2-EVL2-EVL0-hyl-EVL2-EVL0-EVL2-EVL0. Se oli siis "melkein kaikki-tai-ei-mitään" -meininkiä se. Kolmannen mammaloman jälkeen lähes kylmiltään Kiia rykäisi kaksi ykköstulosta. Väliin mahtui yksi EVL3, yksi EVL2 ja yksi EVL0. Keuruun kokeeseen otin mukaan keskimmäisen poikamme, mikä osoittautui virheeksi. Kiia ei pystynyt keskittymään kokeeseen, kun piti katsoa minne se Tuomas oikein pyöräili. Viime syksynä ja tänä keväänä toisen ykköstuloksen jälkeen ehdimme käydä yhteensä kahdeksassa kokeessa. Kaiken kaikkiaan olemme kisanneet Kiian kanssa 31 tokokokeessa. Vähän vähemmän kuin äitinsä Nämpän kanssa. Nämppä valioitui 38. kokeessaan samaisella tuomarilla kuin Kiia. Toki teimme Nämpän kanssa TK2:n lisäksi myös TK1:sen.
Kiian EVL-kokeet vuosilta 2012-2015 |
Yhteenvetona tuloksemme EVL:ssä
Hyl 1
EVL0 8
EVL3 5
EVL2 7
EVL1 3
Hyl 1
EVL0 8
EVL3 5
EVL2 7
EVL1 3
Jatkamme Kiian kanssa nyt metsäjäljen, rallytokon ja agilityn parissa. Varsinaisia tavoitteita ei minulla ole mutta jos aika riittää, niin yritämme kisata RTK1:n ja sitten mahdollisesti sen JK2:n syksymmällä. Agilityssäkin olisi kiva käydä nyt muutamissa kisoissa, kun on se lisenssikin ostettu.
PS. Olen joskus sanonut, että jos minä Kiiasta valion teen, oon aikamoinen guru. Olenko minä nyt sitten guru vai samperin sinnikäs? :P