torstai 3. syyskuuta 2015

Amorin apulaisena

Viime viikko meni lastenlastani hoitaessa, joten emme ehtineet treenaamaan. Perjantaina pukkasikin reissua etelään, jossa meni koko viikonloppu. Minulla oli mukanani Kiia ja Super mutta emme ehtineet muuta kuin tekemään normilenkit. Sunnuntaina ajelin Lempäälän kautta kotiin. Lempäälästä nappasin matkaani yhden shelttiuroksen riiuureissulle Jyväskylään ja yhden bordercollietyttösen riiuureissulle Keuruulle tai siis bc-tyttönen tuli meille, josta minun oli tarkoitus sitten viedä tyttöä pojan luo. Olen siis ollut tässä kovastikin amorin apulaisena. :)

Maanantaina "piti" tehdä vähän lyhempi työpäivä, sillä illasta matkasimme ukkoni kanssa Himokselle Linkin Parkin konserttiin.

Linkin Parkin konsertti oli huikea kokemus!


Tiistaina pääsimmekin kahden viikon tauon jälkeen agilitytreeneihin. Vuorossa oli taaseen hyppy-putki -rallattelua, jonka tarkoituksena oli treenata oikeanlaista rytmitystä. Kiian kanssa sain homman sujumaan erinomaisesti. Nasta on vähän sellainen saateltava vielä, niin ei tarvitse hirveän tarkkana olla rytmityksistä. 

Superin kanssa tein vain eteenlähetyksiä ja pitkää liikettä. Pitkässä liikkeessä treenasin kolmea asiaa: 1) merkin kiertoa, 2) suuntia ja 3) kapulan palautusta. Merkin kierto alkoi jo sujua niin, että ravilla mentiin merkille (kapulat niin kovasti ahistavat) ja vauhdilla tultiin takaisinpäin. Uskon kyllä, että saan tämän liikkeen kasaan ja vauhtikin tähän tulee vielä löytymään, kunhan merkin merkitys saadaan tarpeaksi korkealle tasolle. Suunnat onnistuivat 98 %:sti. Kapulan palautukseen oikealta tultaessa tulee takaa ja vasemmalta sivulla kiertäen. Opetan Superin siis palauttamaan nyt suoraan sivulle. Näihin Super tarvitsee vielä käsiavun. Eteenlähetyksen onnistuivat ihan ok:sti. Vähän meinaa ennakoida pysäytystä mutta tähän lääkkeeksi huomattavati ylipitkän lähetykset eli teen eteenlähetyksiä about 25 metristä, enkä pysäytä, jos ennakoi. Pitänee siirtää palkkapurkille tämä liike, niin saamme vauhtia ja ennakointi vähenee.

Eilen ajelinkin sitten aamusta ensin Kalajoelle mummoani katsomaan. Vastikään 88 vuotta täyttänyt mummoni kaatui ja häneltä murtui sekä lonkka että olkapää. Koska mummoni on varsin iäkäs ja sairastaa sekä osteoporoosia että alzheimeria, ei leikkaus tule kyseeseen. Nyt emme voi muuta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta. Tosiasiassa tiedämme kaikki, kuinka tämä tarina tulee päättymään, minkä vuoksi otin töistä vapaata ja ajelin mummoani katsomaan. Oliko tämä viimeinen kerta, sitä en tiedä mutta oli ihanaa tuottaa vanhalle ihmisille iloa edes hetkeksi. Hänhän ei enää puhu kuin muutamia pääsääntöisesti sekavia sanoja mutta mielestäni jostain mielen syvistä sopukoista hän pystyy tunnistamaan meitä läheisiä, mikä näkyy ilahtumisena ja haluna silittää kasvojamme sekä pitää kädestä kiinni.

Kotiin tultuani pakkasin autoon lemmenkipeän bc-nartun ja ajelin Keuruulle. Pariskunta kyllä leikki ja lämmitteli mutta selkeästi tyttö antoi vielä vain ymmärtää mutta ei ymmärtänyt antaa. Koska olen tästä päivästä sunnuntaihin asti yksin kotona pienempien poikien kanssa, päädyimme sellaiseen ratkaisuun, että otin myös sulhasen meille. Tiedoksi nyt kaikille pentukuumeisille, että jos astutus onnistuu ja tuottaa hedelmää, pentuja voi kysellä kaveriltani, ei minulta. Olen vain amorin apulaisena.
Nuoripari
Mieheni ei muuten eilen illalla edes tajunnut, että kodinhoitohuoneessamme olikin täysin vieras koira. Vasta tänä aamuna poikien pongattua uuden koiran kotonamme, kysyi mieheni, että:"Mikä tuo on?". Vastasin hänelle:"Bordercollie." :P

Paljon onnea 12-vuotiaalle Nämpälle!
Tänäänkin on hyvin merkityksellinen päivä, sillä tänään Nämppä täyttää 12 vuotta. Meillä on illasta tiedossa nakkikakkua. Olen aina sanonut leikkimielellä, että Nämpällä ja minulla on sopimus 15 vuodesta. Toivottavasti Nämppä pysyy kunnossa ja pystyy täyttämään sopimuksen. Minä omalta osaltani pyrin pitämään mummokoirasta mahdollisimman hyvää huolta, jotta pääsisimme tavoitteeseemme.

Olen muuten ollut kovin ylpeä tytöistäni, kun ovat ongelmitta ottaneet vastaan laumaamme ensin täysin vieraan, juoksuisen nartun ja nyt vielä yhden uroksen. Koko lauma on sulassa sovussa lenkillä ja kotona. On meillä vain hienoja koiria!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti