Totta tosiaan. Meillä oli tässä jopa neljän päivän treenitauko, kun emäntä ei jaksanut (eikä enää oikein ehtinytkään ihmisten aikaan) treeneihin perjantai-illasta. Lauantaina ja sunnuntaina meillä olikin täystyö misseilyssä. Maanantaina otimme vielä rennosti. Okei, myönnetään, että otin Superille hyppyä kotipihassa. Korkeus oli nyt 80 cm.
Eilen sitten pakkasin Tuomaksen ja Luukaksen autoon ja ajoimme tokoilemaan Kiian ja Superin kanssa. Kiian kanssa otin lähes tulkoon koko setin läpi. Seuraamista tosin vain muutama hassu suora ja hyppynoutokin typistyi pelkäksi metallinoudoksi. Superin kanssa tein vain tottista - tosin loppuun teimme muutaman ruutuun lähetyksen.
Mutta kirjataanpa ensin Kiian treeni ylös. Se oli monelta osin positiivisesti yllättävä mutta sitten taas myös ikävässä mielessä yllättävä. Kun yksi osa alkaa sujua, niin sitten toinen osa prakaa. On se kumma, vaikka kaikkia liikkeitä tekisi saman verran...
Aloitimme treenin tunnarilla. Tällä kertaa laitoin kepit ympyrämuodostelmaan. Kiia lähti hienosti kapuloille, haisteli ringin ympäri, nappasi kapulan ja lähti tuomaan sitä minulle. Hetken luulin, että Kiia oli nostanut väärän kapulan mutta onneksi en sanonut mitään. Kiia toi kapulan minulle ja oikeahan se oli.
Tunnarin jälkeen teimme ruutua. Merkki ei meinannut ensin löytyä. Oma moka. En virittänyt koiraa merkille. Viritettyäni Kiian merkille löytyi se ongelmitta mutta kun lähetin Kiian ruutuun, joka oli siis vasemmalla, lähti Kiia oikealle siihen kohtaan, missä oli tunnarikepit olleet. Ei kun alusta. Nyt ruutuun lähetys onnistui. Myös kävely onnistui ilman mitään ylimääräisiä käskyjä. Vapautettuani Kiian ruudusta tein vielä muutaman lähetyksen ruutuun ihan läheltä vapauttaen melkein heti.
Ruudun jälkeen otin muutaman pitkän suoran muutamalla käännöksellä seuraamista. Taas pallo kainalossa. Hiemanhan Kiia edelleen edistää mutta kontakti on parantunut huomattavasti. Seuraamisen jälkeen teimme kaukkarit täydestä matkasta mutta kahdessa osassa. Ensimmäinen setti onnistui täydellisesti. Kiia ei edennyt laisinkaan, eikä ollut yhtään epävarma. Toinen setti (seiso-istu-maahan) epäonnistui alussa eli Kiia ennakoi käskyn istumiseksi mutta jatkoin tästä, sillä Kiia korjasi sen heti itse. Seiso-istu -vaihto onnistui, kuten myös istu-maahan. Jes!
Kaukkareiden jälkeen teimmekin luoksetuloa, jossa olikin nyt ongelmia ensimmäisen pysähdyksen kanssa. Stopithan ovat olleet aika mallikkaita mutta nyt ne valuivat rutkasti. Jouduin aloittamaan liikkeen alusta ainakin kolme kertaa. Kolmannella kerralla annoin käsiavun. Kun stoppi onnistui, lähti pallo matkaan. Maahanmeno onnistui hyvin. Tein sen jättäen Kiian seisomaan vaadittuun matkaan. Tein vielä muutaman stopin ja maahanmenon ihan läheltä. Ne onnistuivat kyllä.
Luoksetulon jälkeen teimme yhden metallinoudon, joka onnistui hienosti. Tähän on tullut kyllä varmuutta, jos ajattelee aikoja, jolloin metallikapulaa ei pystynyt edes koskemaan. Metallinoudon jälkeen teimme zetan stoppeja järjestyksessä istu-seiso-maahan. Kaikki onnistuivat ensimmäisellä yrittämällä. Pitänee nyt lueskella tätä omaa blogia ja katsoa mitä järjestystä olen eniten harjoitellut ja muistaa varioida tarpeeksi sitä.
Lopuksi teimme ohjatun - ja heti vasemmalle eli sinne ruudun puolelle. Merkki oli hieman huono mutta nouto onnistui niin vasemmalle kuin oikealle.
Kaiken kaikkiaan treeni oli rohkaiseva. Erityisen iloinen olen tuosta meidän tunnarista ja kaukkareista. Ns. varmat liikkeet, ruutu ja luoksetulon stoppi, eivät olleet eilen hyviä mutta uskon kyllä voivani kaivaa sen osaamistason esille hyvinkin nopeasti. Kaipa sinne pienen bordercollien pääkoppaan mahtuu uutta tietoa ilman, että vanhaa tietoa pitää roskiin heittää.
Superin kanssa tein tottisseuraamisen ensimmäistä suoraa pari kolme kertaa. Tämän jälkeen tein liikkeestä istumista, maahanmenoa, luoksetulon erikseen suoraan leluun ja sitten tietysti liikkestä seisomisen. Noudon tein metallikapulalla, kun pk-kapulat jäivät kotiin. Hottistreenin loppuun tein eteenlähettämisen taas kentän päähän mutta niin, että Super ei nähnyt minne vein palkan. Alkuun Super lähti etenemään hyvin mutta sitten alkoi skannata aluetta. Pyysin Superin takaisin ja kävimme yhdessä katsomassa missä palkkapurkki oli. Nyt luonnollisesti Super singahti palkalle. En tiedä oppiiko Super virheen kautta ymmärtämään, että juostava on ja lujaa sinne, minne käsi osoittaa. Pitänee keskustella itseäni taitavampien koirankouluttajien kanssa tästä asiasta.
Hottiksen loputtua teimme sitten muutaman ruutuun lähetyksen ensin täydestä matkasta. Koska Super haki tässä selkeästi ohjatun noudon kapuloita, jouduin siirtämään merkkiä lähemmäksi ruutua. Vein Superin ensimmäisellä kerralla merkille ja lähetin ruutuun. Nyt onnistui. Seuraavaksi otin merkin kanssa niin, että olimme n. 2 metrin päästä merkistä. Nyt onnistui. Sama toiselta puolelta. Ruutu oli keskellä kenttään, niin pystyin treenaamaan molemmilta puolilta. Kyllä tämä alkaa tästä pikku hiljaa rakentua ihan mallikelpoiseksi liikkeeksi. Onneksi meillä ei ole mikään kiire, sillä tähtään kisoihin vasta ensi vuoden alkuun.
Illasta meillä oli Superin kanssa vielä hakutreenit, jossa teimme viisi pistoa. Ensimmäinen pisto oli vasen etukulma. Muut ukot etenivät takalinjalla n. 30 metriä. Myös toisen ukon Super löysi ongelmitta. Sovimme, että otamme kaikille muille paitsi kolmannelle vain muutaman haukun ja että maalimies saattelee keskilinjalle Superin. Kolmas pisto olikin vaikeampi. Super teki siihen yhden tyhjän mutta toisella onnistui sitten löytämään pressun alla makaavan maalimiehen. Tähän ukkoon tosiaan ilmaisu loppuun saakka. Tämä onnistui ihan hyvin. Vähän se minua vilkaisi, kun tulin paikan päälle. Kehuin tyttöä ja tyttö jatkoi haukkumista. Neljännellä pistolla palasi pois ja jouduin lähettämään uudestaan. Tässä kohdin tein virheen eli kun koira oli metsässä, annoin "ukko"-käskyn uudestaan. Kokeessa näin ei saa tehdä vaan koira on otettava takaisin ja lähetettävä keskilinjalta uudestaan. Onneksi tein virheen treeneissä, enkä kokeessa. Toisella lähetyskerralla ukko löytyi. Myöskäään vasemmalla puolella oleva viides ukko ei meinannut löytyä ekalla vaan vasta toisella lähetyksellä. Kaiken kaikkiaan hyvä treeni. Olosuhteet olivat hankalat, koska ei tuullut yhtään. Tämän lisäksi Super teki ryhmässä toisena, jolloin apuna ei ollut edes kunnolliset baanat. ;) Voin siis olla tyytyväinen eiliseen suoritukseen. Ryhmän vetäjä kommentoi Superista, että on rauhallinen yksilö, joka kuitenkin tekee töitä. Sanoi tykänneensä näkemästään. Koira suorittaa tehtäväänsä määrätietoisesti mutta hötkyämättä. Mutta sellainen tyttö meidän Super on...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti