maanantai 1. heinäkuuta 2013

Treenit ennen ja jälkeen ÄsÄmmien

Perjantaina tosiaan kävimme tyttöjen kanssa Vihtavuoressa tokoilemassa illan kähmällä. Tein kummallekin lähes kaikki liikkeet poikkeavassa järjestyksessä. Nyt kun aikaa on kulunut niinkin paljon tai pikemminkin matkaa on kertynyt paljon perjantaista, niin minun on vaikea enää muistaa mitä ongelmia meillä oli treeneissä.

Aloitin kuitenkin treenin Kiian kanssa. Teimme ensin tunnarin ja se oli hieno. Jätin tunnarin siihen yhteen toistoon, koska se oli onnistunut. Tästä tein sitten ruutua. Kiia ei muistaakseni meinannut ensin lähteä ruutuun vaan pyrki tunnareille. Piti sitten käydä noukkimassa ne pois kentältä. Sain lopuilta Kiian ruutuun ja lähdin tekemään sitä kävelyä. Lähestyessäni Kiiaa tyttö taas nousi ylös ja jouduin käskemään uudestaan maahan. Käppäilin sitten siinä ympäriinsä ja lopuilta kävin palkkaamassa Kiian maahan. Taisinpa tehdä yhden lähetyksen läheltä ja siihen sitten kaupan päälle yhden lisäkäppäilyn. Ruudun jälkeen teimme luoksetulon. Muistaakseni kummatkin stopit onnistuivat hienosti. Tämän jälkeen teimme idaria. Perjantaina ei tainnut olla ongelmia pysähdyksien kanssa. Idarin jälkeen tein ohjattua. Nyt niin, että noudettava kapula oli n. 8-9 metrissä. Kaikki kolme toistoa onnistuivat hienosti. Sitten otin kaukkareita. Kaukkareissa ongelmana nyt se, että Kiia ei meinaa nousta ylös istumisesta vaan käy maahan. Tein vaihdot lähempää ja nyt ne onnistuivat ihan hienosti. Lopuksi halusin lähettää Kiian ruutuun mutta koska merkin takana oli vielä kaksi ohjatun noudon kapulaa, vetivät ne puoleensa enemmän. Kiia toi yhden ja minä hain yhden. Nyt pääsimme lopettamaan treenin ruutuun, jossa oli pallo valmiina.

Superin kanssa tein samanlaisen treenin mutta helpotettuna. Tunnari meni hienosti. Myös ruudun merkki meni hienosti mutta ruutuun Super ei meinannut mennä, niinpä jouduin viemään Superin merkille ja lähettämään siitä ruutuun. Tällä tavalla tämä onnistuu. Samahan toistui tänään tokotreeneissä, ja minulla on ajatus tästä ongelmasta mutta siitä sitten myöhemmin. Tähän väliin tein Supran kanssa kaukkareita suhteellisen läheltä. Ensimmäiset vaihdot tein täydestä matkasta mutta sitten seuraavat lähempää. Nyt en enää muista miten luoksetulon stopit menivät. Zeta meni perjantaina hyvin mutta tänään ei niin hyvin. Ne maahanmenot olivat taas hetken hukassa. Ohjattu oli sen sijaan todella hyvä jopa merkin kanssa.

Lauantai meni tosiaan Pieksämäellä TOKOn SM:ssä viimeistä EVL:n kehää liikkuroidessa. Päivä oli pitkä ja väsyttävä varsin tarkenevassa säässä. Illasta raahauduin vielä lenkille, jonka jälkeen otin Superille 5 edestakaisinhyppyä uudella pressuesteellä. Niistä kolme tein 450 grammaa painavan kapulan kanssa. Korkeus oli ensin 50 cm ja sitten 60 cm. Myös sunnuntai meni samoissa merkeissä. Illasta kuitenkin lähdin tekemään lyhyet jäljet kummallekin junnulle. Jälkien pituus vanhalla kännykällä mitattaessa oli 200 metrin paikkeilla. Kummassakin n. 10 metrin jana, jonka alussa namia sekä kolme kulmaa, joita ennen namia ja joiden jälkeen ruokapurkki. Jäljet vanhenivat melkein kaksi tuntia, sillä innostuin kävelemään syvemmälle metsään treenaamaan esineruutua. Myös tällä kertaa tytöt olivat tallaamassa ruutua. Super sai hakea kolme, Kiia kaksi ja Nämppä yhden esineen. Itse jäljet tytöt ajoivat hienosti. Kiia oli tällä kertaa Superia hieman tarkempi. Superilla yksi kolmesta kulmasta meni tarkistamiseksi eli Super teki sellaisen silmukan siihen mutta kaksi muuta kulmaa Super selvitti hienosti. Nyt pitää tehdä lisää tällaisia helppoja mutta tärkeitä treenejä myös jäljen puolella.

Tänään kävin aamusta kaatosateessa treenaamassa samalla systeemillä tokoa kummankin tytön kanssa. Aloitin työt Kiian kanssa. Tunnari oli hyvä mutta kun kehuin tyttöä sen nostettua oikean kapulan, tiputti Kiia sen ja juoksi luokseni palkalle. Oma moka, kuka käski olla tyhmä. Palkkasin tytön, ja Kiia kävi nostamassa kapulan ja toi sen minulle. Lopetin treenin tähän. Ruudun kanssa oli taas hakemista. Tällä kertaa Kiia lähti etenemään hienosti mutta juostuaan sellaiset 20 metriä kääntyikin katsomaan minua ikään kuin kysyäkseen, että oliko hän tekemässä oikein. Sanoin, että mene vaan ja Kiia meni ruutuun. Lienee tämä epävarmuus tullut noista meidän "kävelytreeneistä". Jatkossa pitää muistaa tehdä ne erikseen lähetyksistä, ettei ala tulla turhaa painetta tuohon itse ruutuun. Kaukkareissa taas ongelmaa sen seisomisen kanssa. Lähempää otettuna onnistuu kyllä. Tähän tarvitsemme paljon rutiinia. Kaukkareiden jälkeen seuruutin Kiiaa useamman pätkän pallo kainalossa. Paikka ja kontakti on tällä tavalla huomattavasti parempi. Seuruun jälkeen otin luoksetuloa. Tyhmänä ajattelin ottaa vain maahanmenon. Eihän moinen sovi Kiialle, ja niinpä Kiia teki hienon seisomaan jäämisen. Aloitimme siis alusta. Nyt Kiia valui ekassa stopissa. Ei ku alusta. Nyt onnistuimme tekemään hyvän stopin ja siitä palkka. Sitten vein Kiian seisomaan ja teimme vielä yhden maahanmenon. Sekin onnistui ensimmäisestä käskystä, vaikkakin oli hieman hidas. Zetassa oli ongelmia maahanmenon kanssa. On se vaikeeta. Saimmekin kuitenkin lopuilta ne onnistumaan. Ohjattu onnistui hienosti. Loppuun tein vielä ruutuun upottamisen sekä muutaman ruudun paikan kohdentamistreenin maahanmenojen kanssa ympäri ruutua.

Myös Superin kanssa aloitin tunnarilla. Ehkä ensimmäistä kertaa Super toi minulle hieman epävarman näköisenä väärän kapulan. Koska en voinut olla varma, olinko kenties äsken koskenut siihen, kaivoin tilalle puhtaan kapulan pussista ja tein uuden toiston. Nyt Super onnistui täydellisesti. Tämän jälkeen teimme ruutua. Super menee ihan kivasti merkille mutta ruutuun ei lähde, ei sitten millään. On jotenkin epävarma. Päättelin, että tämä varmaan johtuu siitä, kun ei saakaan merkiltä palkkaa, sillä Super kyllä menee ruutuun, jos vien tytön merkille ja peruutan siitä 10 metriä taakse. Nyt teimme niin, että veimme makkaraa ruutuun ja lähetin tytön merkille ehkä kahdesta metristä. Näin sain varmasti Superin irtoamaan ruutuun. Kaukkareita emme hinkanneet pitkään. Nyt Super on taas keksinyt pompahtaa eteenpäin maasta-istu -vaihdossa. Tekee sen verran antaumuksella sen... Luoksetulon eka stoppi valui törkeästi. Ei ku alusta. Nyt oli parempi ja palkaksi pallo. Maahanmeno sujui paremmin. Zetassa taas ongelmia maahanmenon kanssa. Niinpä päädyin tekemään näitä jääviä istu - maahan - seiso -järjestyksessä perä perään välissä palkaten. Ohjattu onnistui hienosti sekä vasemmalle että oikealle. Loppuun tein yhden ruutuun lähettämisen. Kun keräsin kamppeita pois kentältä, laitoin tytöt paikkaistumista suorittamaan ja hyvin tytöt sen suorittivat.

Kiian kanssa meillä alkaa olla EVL-liikkeet jota kuinkin hanskassa. Kiian kanssa vain tarvittsemme lisää rutiineja, jotta se kestäisi myös yllättävät häiriöt. Superin kanssa uskoisin saavani EVL-liikkeet kasaan loppusyksystä, sillä noin viikon sisään vaihdan taas tottismoodiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti