maanantai 9. syyskuuta 2013

Pieleen menneet kenraalit = kourallinen englanninlakritsia

Kävimme lauantaina hakuilemassa viimeviikkoisessa paikassa. Mukana myös Superin tyttö, Lova. Teemanani oli treenata tyhjiä pistoja hallitusti ja hillitysti. Ajatuksena oli siis lähettää Super oikeaan etukulmaan, jossa ukko. Sitten vasempaan etukulmaan, jossa ei ukkoa (eka tyhjä). Seuraava ukko löytyisi heti seuraavalla pistolla, joka olisi ns. suora pisto. Eli tyhjän jälkeen aina helppo löyty. Neljänneltä pistolta löytyisi myös ukko mutta niin, että ukko olisi kulkenut kolmosen kautta neloselle eli saisimme tähän sitä laatikkoa. Viides pisto olisi taas tyhjä. Kohteena yksin metsässä makaava Sulo. Kuudes pisto olisi suora ukon kera ja parilla haukulla. Ensimmäiselle oli tarkoitus ottaa pitempi haukkusarja (20 haukkua) ja seuraaville vain 5-10 ja sitten viimeiselle vain pari haukkua.

Tämä oli suunnitelma mutta mitä sitten tapahtui. Ennen alueelle menoa ukot kävivät näyttäytymässä ja tästä Super otti kyllä sellaista boostia, että oksat pois. Koska alue oli kuitenkin melko haastava, meni pitkä tovi ennenkuin maalimiehet olivat paikoillaan. *virhe nro 1*

Lähetin Superin ensin sinne oikeaan etukulmaan. Tyttö lähti ihan hyvin mutta ei ihan tykin suusta. Kun tuli oja vastaan, Super lähti kääntymään vasemmalle. Kutsuin tytön pois ja lähetin uudestaan. Nyt tyttö upposi perille asti.

Vasemmalla puolella radan melko etuosassa oli hämypiilo (*virhe nro 2*), jonka vähän arvelin aiheuttavan ongelmia. Lähetin joka tapauksessa Superin vasempaan etukulmaan ja tottahan toki Super meni piiloa tarkastamaan. Otin tytön pois ja lähetin uudestaan hieman etempää. Nyt taas Super kävi haistelemassa piilon mutta jatkoi sitten aluetta eteenpäin hyvän matkaan. Hyväksyin tämän piston, kun se oli kuitenkin hieman epäreilu tilanne.  Nyt lähetin tytön kakkosukolle oikealle puolella mutta myös tällä  puolella oli keskellä aluetta hämypiilo, joka oli siis laitettu aikaisemmalle koiralle. Super meni piilolle, haistoi sitä ja alkoi ilmaista piiloa. Argh... Kutsuin pois ja lähetin toisesta kohdasta. Nyt Super upposi maalimiehelle. Ei ongelmia. Mutta selkeästi nämä tilanteet tekivät Superista epävarman. Se ei ymmärtänyt mitä minä oikein hänestä hain. Neljännellä pistolla ensimmäisellä lähetyksellä Super lähti etenemään keskilinjaa pitkin. Tässä maastossahan keskilinjana ei ollut mikään polku vaan ihan umpimetsä. Itsekään en ensin tajunnut sitä, että koirahan etenee keskilinjalla. Kutsuin pois ja lähetin uudestaan. Nyt Super lähti hienosti pistolle, teki hieman taakse töistä, lähti tulemaan takaisin päin mutta otti sitten hajun maalimiehestä ja paineli maalimiehelle. Tämä oli siis se maalimies, joka oli liikkunut piilolle keskilinjalta takalinjalle ja sitä pitkin piilolle. Viides pisto oli se tyhjä pisto ja tämä ei onnistunut ekalla lähetyksellä. Super ei lähtenyt syvälle metsään. Sain noottia siitä, että minun pitäisi valmistella lähetystä samalla tavalla tyhjille kuin myös ukoille. Nyt papatin ennen lähetystä, että:"Kato vaan, ei se sinne mee, kun se tietää, ettei siellä ketään ole, jne. jne." Otin palan matkaa eteenpäin alueella ja lähetin uudestaan ja nyt Super teki hienon piston. Super ei myöskään haukkunut Suloa tarkistettuaan sen. Kuudes pisto oli tarkoitus olla suora pisto. Olin lähettämässä Superia vähän liian vinoon ja Super ei meinannut lähteä oikein kunnolla matkaan. Oli aika kuumissaan ja kummissaan. Pyysin ääniavun mutta tästä huolimatta Super eteni vain pienen matkan. Otin alusta ja nyt saimme Superin uppoamaan tarpeaksi pitkälle ja se viimeinenkin ukko löytyi. Kenraalimme oli sen verran surkea, että pupu livahti pöksyyn ja päätin olla lähtemättä tämän viikon hakukokeeseen. Meidän on saatava tuo maasto toimimaan niin, että minun ei tarvitse sitä jännittää. Suunnitelmassa on palata alkeisiin, jotka olemme ohittaneet aika nopeasti. Uskon maalimiesmotivaation kasvavan varmuuden myötä. Meidän on jatkettava laatikkojen harjoittelua mutta ottaa väliin aina esim. yksi tyhjä pisto per treeni. Maalimiesten on hyvä näyttäytyä ennen piiloon menoa ja muutenkin treeniä on helpotettava, jotta Super voi onnistua ensimmäisellä yrittämällä. Ennen seuraavia hakutreenejä istun oikein toviksi alas ja mietin miten edetä tämän lajin kanssa mutta hakukokeet saavat jäädä ensi vuoteen. Loppukausi kisataan jäljellä, jos paikkoja irtoaa.

Kävimme vielä Höytiällä treenimässä Jonnan ja Lovan kanssa tottista. Superin seuraaminen ei tuntunut parhaimmalta. Mielestäni tyttö hieman jähmi lähdöissä. Nousi kyllä sitten hetken seurattuaan mutta lähdöt olivat surkeat. Tapahtui siellä kaikkea muutakin kummaa. Super selkeästi kyttäsi esteitä, joten meidän piti sitten kiertää niitä seuraamalla. Nouto oli ok ja eteenlähetys. Myös luoksetulot olivat kivat. Liikkeestä jäävissä ensimmäisellä kerralla maahanmeno ei onnistunut mutta onnistui kyllä sitten seuraavilla yrittämillä. Kummallakaan esteellä (eikä tasamaanoudossa) Super ei varastanut, vaikka vaanikin tai hypähti hieman taaksepäin minun heittäessä kapulaa. Tätä on myös työstettävä. Eihän se tarkoita sitä, että jos ei saa varastaa, niin aletaan vaania. Paljon hyvää mutta muutama käsijarrutilanne ja pöllöys kuului lauantaiseen repertuaariin. Illasta jumppasimme vielä kaukkareita sekä Kiian että Superin kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti