Torstaina kävimme treenaamassa tokoa ja tottista Vihtavuoressa. Ennen treeniä yritin Superin avustuksella löytää Nanan omistajan sormuksen, jonka hän hukkasi sunnuntaina treenikentälle. Tein siis pikkuesineruutua useammassa eri kohdassa tuloksetta. Jotta Super ei turhautuisi etsittyään niin mahdottoman ahkerasti, tiputin aina välistä (yhteensä 3 kertaa) 10 sentin kolikon ruohikkoon.
Tämän jälkeen tein Superille vireen nostatustalkoita. Olen kouluttanut Superia koko ajan tietyssä vireessä. Superhan tekee todella kivasti töitä, joten sitä ei ole tarvinnut hirveästi hetsata ja nostattaa. Olen oikeastaan ajautunut ohjaamaan tyttöä todella ilmeettömästi ja eleettömästi. Tämä vire sopii oikein mainiosti tokoon mutta tottiksessa tulee naputusta siitä, kuinka koira saisi työskennellä voimakkaammin, ja niinpä olen alkanut nostattaa virettä leikkimällä alkuun ja sitten teen jonkin hyvin lyhyen suorituksen, jonka päätän eteenlähetykseen. Näitä ihan muutama ja sitten koira autoon niin, että sille jää kentälle himo päälle. Super onneksi keskittyy hommiin, vaikka olisikin korkeammassa vireessä, joten en usko (*koputetaan puuta'), että teen tällä hallaa tokon puolelle. Tiedän kyllä leikkiväni tulella...
Kiian kanssa tein myös samantyyppistä treeniä tokon ruutuun, seuraamiseen ja muutamiin jääviin eli aina liikkeen/suorituksen lopussa vapautin kentän päähän pallolle. Tein muuten luoksetulon stopit iso pallo takapalkkana. Toimi älyttömän hyvin mutta tällainen treenaaminen on todella raskasta myös fyysisesti, eikä sitä voi tehdä mahdottoman pitkään. Aloitimme muuten tokoliikkeet tunnarilla. Vire oli jo melko korkea heti alussa (koska Super oli pyörinyt siinä kentällä ennen minua) mutta Kiia teki aivan loistavan tunnarin. Hyvä, hyvä. Muutenkin tuntuu, että olemme menneet huimasti eteenpäin tokossa. Tämä väite tulee testattua ensi kuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti