Perjantaina lähdimme maneesille tokotreeneihin kaikkien kolmen kanssa. Paikan päälle saimme myös vierailevan tähden eli Ronjan. Tein aivan aluksi Kiian kanssa lyhyen, napakan treenin, joka sisälsi seuraamista, zetan törppien seuraamista, muutaman liikkeestä jäävän, luoksetulon stopilla ja palkalle, luoksetulon stopista maahanmeno ja palkalle minun luokse. Teimme myös ruutua. Edessä oikealla oli yksi merkki, jolle sitten Kiian hakeutui. Meni kyllä ruutuun mutta siis kahden merkin kautta. Teimme myös ohjattua ja taisivat onnistua molemmat, jos oikein muistan. Metallinoutoa teimme tasamaanoutona. Vähänhän tuo jää odottelemaan, kunnes nostaa ja tuo. Tähän pitää muistaa tarjota parempaa palkkaa. Tunnareissa karkasi kapuloille Tuijan käskystä. Otin haltuun, kävin seuruuttaa Kiiaa pienen pätkän ja sitten menimme uudestaan kapuloille. Nyt teki hyvän tunnarin. Kaukkareitakin teimme ihan pikkasen. Eka istuminen tuottaa edelleen ongelmia... Ihan läheltä alkoi kuitenkin sujua.
Kiian jälkeen Ronja teki hieman ruutua. Ronja sai harjoitella myös keskittymistä. :) Ronjan jälkeen otin sitten Superin kehään. Tein Superille samantyyppisen treenin kuin Kiialle. Helpotin treeniä siten, että hain sen yhden ylimääräisen merkin pois häiritsemästä. Super tosi meni ruutua tehdessä luoksetulon lähtöpaikalle, kun oli siellä nähnyt (tyhjän) namipala-alustan. Toisella toistolla ruutu onnistui ongelmitta. Ohjatussa karkasi keskimmäiselle kaksi kertaa. Ensimmäinen, vasen, onnistui hienosti. Jouduin käydä näyttämässä oikean kapulan. Tästä huolimatta meinasi siis toisella yrittämällä hakea edelleen sen keskimmäisen. Kolmannella yrittämällä haki jo sen oikean kapulan. Tunnaria emme tehneet, emmekä kaukkareita. Aivan loppuun teimme nostatetun metallinoudon tasamaanoutona.
Tähän väliin Ronja sitten pääsi tekemään tunnaria useamman toiston, joihin mahtui monta aivan oppikirjan mukaista suoritusta. Hyvä Ronja ja Tuija!
Aivan treenin loppuun tein sitten vielä rallytokoa mummokoiran kanssa. Vähänhän Nancyllä on huono tuo kontakti ja vasemmalle käännökset teetättävät töitä, kun ei tuo kymppi vee enää osaa niin hienosti takapäätään käyttää mitä nuorempana mutta ihanan touhukas hän on edelleen. Saimme treenit lopetettua joskus kymmenen aikaa illalla. Lähdimme vielä heittämään lenksun yhdessä pimeällä juoksutusradalla... ja sitten jäimmekin suustamme kiinni autoilla. Kiitos, Tuija, treeni- ja juttuseurasta! Ihanaa oli nähdä touhukkaan Nämpän touhukas tyttö tokoilemassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti