Sunnuntaina pääsimme Superin kanssa hakutreeneihin Koirakorpeen. Tällä kertaa treenasimme meille kaikille uudessa paikassa. Porukkaa oli siunaantunut kiitettävästi ja nimenomaan siunaantunut, sillä radan tallausvaiheessa törmäsin kyyhyn. Siinä se mötkäle köllöttele mättähällä auringonpaisteessa. Ryhmämme hullun rohkea Käärmemies haki autolta sankon ja metsästi käärmeen siihen.
Koska Superilla on juoksut, teimme viimeisenä koirakkona. Lähetin Superin ensin oikealle etukulmaan. Meitä oli aika paljon porukkaa siinä keskilinjalla, ja tyttö menikin yhden treenikaverin luokse. Hyvä, kun ei alkanut ilmaista häntä. Mietti vissiin, että jospa pääsisikin helpolla. Jouduin hieman kommentoimaan asiasta Superille ja lähetin nyt topakammin tytön metsään. Nyt Super upposi piilolle ja ilmaisi tämän täysin avoukon hienosti sen minkä tarvitsikin. Ukko tai siis akka kuljetti Superin keskilinjalle, josta sitten lähetin vasempaan etukulmaan. Ei meinannut heti lähteä, joten otin lähetyksen uudestaan ja nyt topakammin lähetin matkaan. Nyt tyttö upposi suoraan etukulmaan ja aloitti haukun hienosti. Myös tämä ukko oli avopiilossa. Tästä jatkoimme sitten piiloille. Lähetin Superin kolmannelle piilolle, joka oli siis meidän niin rakastama Sulo. Super lähti ilmaisemaan piiloa hienosti, ja maalimies palkkasi Superin noin kymmenen haukun jälkeen. Otimme sitten heti perään toisen umpipiilon. Taisi olla tässäkin lähdössä hieman tahmeutta, tosin niin oli porukan muillakin paljon kokeneemmillakin koirilla tahmeutta tässä kohdin. Tuuli ilmeisesti kävi jotenkin hassusta suunnasta. Toisella lähetyksellä Super upposi pitkälle, löysi piilon ja alkoi ilmaista hienosti. Tarkoituksena oli, että palkkaus tapahtuu vasta, kun tulen paikan päälle. Kun menin piilolle, Super tulikin pois siitä piilolta. Houston, we have a problem.
Olen haussa edennyt ilman suurempia näkemyksiä kuinka kouluttaa koiraani, joten selvää on, että jossain vaiheessa meilläkin alkaa esiintyä ongelmia, joita sitten alamme korjata. Lähetin Superin uudestaan piilolle. Olin siis siitä noin 5 metrin päässä. Super meni piilolle, haukkui mutta tuli taas takaisin. What the ... ? No, ei auttanut muuta kuin lähettää vielä kerran piilolle ja nyt kun Super aloitti haukun, niin maalimies pelinaisena osasi palkata juuri oikeassa kohdassa. Hyvin toimittu, Leila. Teimme loppuun vielä yhden piston avoukolla ja se meni hyvin.
Kotiläksyksi saimme piilojen ilmaisuja niin, että Superin on jatkettava haukkumista, vaikka tulenkin paikan päälle. Syytä tuolle epävarmuudelle en keksi mutta jollain tavalla tytölle on kerrottava, että haukkuminen on peräti suotavaa tuossa kyseisessä tilanteessa.
Kotiin tultuamme valjastin Tuomaksen ja Eliaksen maalimiehen hommiin. He piiloituivat joko telttaan tai peittojen alle ympäri takapihaa ja me sitten Superin kanssa etsimme jätkiä. Minun sanottua "Yes!", pojat palkkasivat Superin. Homma alkoi ihan kivasti sujua muutaman toiston jälkeen. Kunhan tuo meidän vanhempi poika tervehtyy, niin sitten otamme uudestaan näitä tällaisia kotipihailmaisutreenejä. Kaikki osapuolet tuntuvat nauttivan tästä leikistä.
Illasta tein ihka ensimmäisen pikkuesineen etsinnän yhden euron kolikolla meidän karvamatolla. Kovasti Super nuuskutti mattoa mutta ei aluksi ymmärtänyt, että mitä tässä pitikään etsiä. Autoin tyttöä mäessä ja näytin aluetta missä kolikko suurin piirtein oli. Aluksi Super kävi maahan mutta sitten yritti napata kolikkoa suuhun ja sitten seisoa törötti kolikon luona. Olen ajatellut, että ilmaisuksi ottaisimme maahanmenon.
Sellainen treenipäivä oli meillä Superin kanssa. Kiia ja Nämppä elbasivat.
Eilen juoksulenkin jälkeen otin pihassa Superille hyppytreeniä 65 cm:llä ns. aaltona eli hypyn molemmissa päissä oli namikupit ja Super teki hyppyä edestakaisin. Teimme yhteensä viisi aaltoa eli kymmenen hyppyä. Kotona sisällä iltaruoan jälkeen otin kaukkarijumppaa niin Kiian kuin Superin kanssa. Tänään olisikin vuorossa taas hapuilua mutta tällä kertaa minulle uudessa ryhmässä. Rotikkaporukat ovat hyväksyneet minut ja Superin maskotikseen. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti